Metsäkonepalvelu Oy:n historiaa

Perustamisvaiheet

Metsäkonepalvelu Oy:n synty juontaa juurensa 1950-luvulle. Keskusmetsäseura Tapiolle perustettiin konetoimisto, joka hankki erilaisia koneita metsätöiden koneellistamiskokeiluja varten. 1960-luvulla Tapio luopui konetoiminnasta Keskusmetsäseuran nimissä ja konetoimintaa varten perustettiin erillinen yhtiö, Metsäpalvelu Oy, joka jatkoi konetoimintaa. Yhtiön omisti eri rahoituslaitokset. Rahoituslaitokset näkivät toiminnan liian haasteellisena ja yhtiön toiminta päätettiin lopettaa 1960-luvun lopulla.

Metsätöiden koneellistamista Tapion konetoimiston ajoista asti seurannut ja kehittänyt metsäteknikko Tauno Tolppa sekä muutamat muut uskalikot, jotka työskentelivät Metsäpalvelu Oy:n palveluksessa eivät olleet valmiita antamaan periksi. He uskoivat, että koneellistamisessa on metsätöiden tulevaisuus, eivätkä he halunneet antaa vuosien työn mennä hukkaan. Niin päätettiin perustaa Metsäkonepalvelu Oy, joka tulisi ostamaan Metsäpalvelu Oy:n konekaluston.

Yhtiö perustettiin vuonna 1970 ja sen kotipaikaksi tuli Ruoveden kunta. Ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittiin Tauno Tolppa. Uuden yhtiön osakekannan omistivat sen työntekijät; he olivat siis yrittäjiä. Oli vielä 1970-luvun Suomessa erittäin harvinaista, että yksityiset henkilöt perustivat yrityksiä, vieläpä näin pääomavaltaiselle alalle. Tällaiseen projektiin ryhtyminen oli myös taloudellisesti erittäin riskialtista.

1970-luku

1970-luku oli yrityksessä maltillisen kasvun aikaa. Markkinoita seurattiin ja toimintamenetelmiä kehitettiin. Merkittävä mullistus tapahtui vuonna 1974 kun yritys hankki käyttöönsä ensimmäisen monitoimikoneen. Ruotsalaisvalmisteinen Kockums 837-78 liukupuomiprosessori edusti aikansa huipputekniikkaa. Ruotsissa koneita oli käytössä tässä vaiheessa jo 100 kappaletta, Suomessa kone oli laatuaan ensimmäinen. Ruotsalaiset olivat siis vielä tässä vaiheessa merkittävästi suomalaisten edellä hakkuiden koneellistamisessa. Ensimmäisen prosessorin kuljettajat Heimo Pääkkö ja Simo Puranen paneutuivat uuden koneen käyttöön toden teolla. Teknisistä vastoinkäymisistä huolimatta ja pitkälti kuljettajien kovan työnteon ansiosta syntyi koneelle ensimmäisenä vuonna lähes 60 000 kuutiometriä puutavaraa. Kunnioitettava suoritus tänäkin päivänä, siitäkin huolimatta, että rungot olivat metsureiden jo kaatamia ja koneelle ainoastaan karsittiin ja katkottiin.

Vuosikymmenen loppupuolelle tultaessa oli yrityksen toiminta-alue muuttunut laajemmaksi ja Ruovesi keskuspaikkana koettiin syrjäiseksi. Vuonna 1979 yritys muutti kotipaikkansa Hämeenlinnaan.

1980-luku

1980-luku oli maltillisen kasvun aikaa yrityksessä. Puunkorjuun luonne muuttui olennaisesti kun harvesterien määrä suomalaisissa metsissä lisääntyi, näin myös Metsäkonepalvelu Oy:ssä. Niillä pystyi jo karsinnan ja katkonnan lisäksi myös kaatamaan runkoja. Yrityksessä panostettiin myös harvesteritekniikan kehittämiseen; omilla korjaamoilla valmistettiin kuormatraktoreihin pohjautuville alustoille useita omia harvestereita koneteknikko Timo Tolpan johdolla. Omavalmisteiset harvesterit olivat erittäin tehokkaita ja tietynlainen kulmakivi yrityksen 80-luvun puunkorjuulle.

Merkittävä yrityskoon kasvaminen tapahtui vuonna 1988 kun Metsäkonepalvelu Oy osti kantahämäläisen Hämeen Metsäkone Ky:n. Yritys toimi alkuun Metsäkonepalvelu Oy:n tytäryhtiönä, mutta fuusioitiin emoyhtiöön myöhemmin 1990-luvulla. Yrityksen myyneet, maakunnassa tunnetut yrittäjät Alhaisen veljekset jatkoivat Metsäkonepalvelu Oy:n palveluksessa sekä osaomistajina.

1990-luku

1990-luvulla harvesterikehitys suuntautui yksiotetekniikkaan ja omien harvestereiden valmistuksesta alettiin myös luopumaan. Samalla yleistyi myös motomitan käyttö puutavaran mittaustapana. Vuosikymmen oli koko alalle haastava myös taloudellisesti; taksakirjamallista luopuminen sekä vuosikymmenen alun syvä lama painoivat alan kannattavuutta ja kiristi kilpailutilannetta.

Vuosikymmenen lopulla tapahtui yrityksen johdossa merkittävä vaihdos kun toimitusjohtajana yrityksen perustamisesta lähtien toiminut Tauno Tolppa jäi eläkkeelle toimitusjohtajan tehtävistä, jatkaen edelleen hallituksen puheenjohtajana. Uutena toimitusjohtajana aloitti silloin huoltopäällikkö Timo Tolppa, joka toimii Metsäkonepalvelu Oy:n toimitusjohtajana edelleen.

2000-luku

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä metsäkoneyrittäjyys muutti luonnettaan; alue- ja avainyrittäjyysajattelun myötä yrityskoot alalla kasvoivat kautta linjan. Metsäteollisuusyritysten metsäorganisaatioille aiemmin kuuluneita tehtäviä siirtyi merkittävästi avainyrittäjyyden myötä koneyrittäjille. Avainyrittäjämallissa yrittäjät vastaavat entistä suuremmista kokonaisuuksista ja sopimukset ovat suurempia alueita ja useita koneketjuja käsittäviä aiempien pääsääntöisesti koneketjukohtaisten sopimusten sijaan. Metsäkonepalvelu Oy oli UPM-Kymmene Oyj Metsän ensimmäisiä avainyrittäjiä (sopimus jatkuu edelleen) ja vuosikymmenen lopulla tehtiin samantyyppinen sopimus myös Stora-Enso Oyj Metsän kanssa.

Yhtiön hallinnossa tapahtui merkittävä muutos vuonna 2005 kun metsätalousneuvos Tauno Tolppa luopui hallituksen puheenjohtajan nuijasta. Uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin teollisuusneuvos Mikko Rysä. Rysä on aiemmin toiminut erilaisissa metsäalan tehtävissä, viimeisimpänä suuren kansainvälisen konevalmistajan Deere & Co:n metsä- ja maanrakennusdivisioonan johtotehtävissä Yhdysvalloissa.

Merkittävä yrityskoon kasvaminen tapahtui vuonna 2009 kun Metsäkonepalvelu Oy osti koneellista puunkorjuuta harjoittaneen Jyrki Linnanmäki Oy:n osakekannan. Kolmen koneketjun yritys fuusioitiin uuteen emoyhtiöön vuonna 2010.

Ulkomaan projekteja

Metsäkonepalvelu Oy:llä on ollut projekteja myös kotimaan rajojen ulkopuolella. Vuosikymmenten aikana yrityksen kalustoa on työskennellyt mm. Saksassa, Tanskassa, Venäjällä ja viimeisimpänä Ruotsissa. Projektit ovat Venäjän projektia lukuunottamatta liittyneet myrskytuhojen korjuuseen. Tällä hetkellä yrityksen kalustoa ei työskentele ulkomailla.

Muutakin kuin metsäkoneita

Koneellisen puunkorjuun lisäksi Metsäkonepalvelu Oy on ollut mukana muussakin liiketoiminnassa. Vuonna 1984 perustettiin Metsäkonepalvelu Oy:n tytäryhtiö Metsko Oy helpottamaan emoyhtiön poltto- ja voiteluainehankintaa sekä pyörittämään huoltamotoimintaa Hämeenlinnassa. Metsko Oy pyöritti huoltamotoimintaa Union sekä myöhemmin Nesteen väreissä useilla eri huoltamoilla 2000-luvun alkuun saakka. Tällöin yritys rakennutti yhden Suomen ensimmäisistä nykyaikaisista autojen pesukaduista Hämeenlinnan Tiiriöön. Metsäkonepalvelu Oy myi Metsko Oy:n osakekannan vuonna 2005. Metsko Oy harjoittaa edelleen liiketoimintaa Hämeenlinnassa harjoittaen vuokraustoimintaa sekä pyörittämällä ravintola-keilahallia First Corner- aputoiminen alla.

Metsäkonepalvelu Oy harjoitti myös sahaustoimintaa 1990-luvulla Parme Oy Humppilan sahalla. Sahaustoiminta lopetettiin vuosikymmenen lopulla. Sahan yhteydessä toiminut kaukolämpövoimala jatkoi yrityksen omistuksessa kunnes se päätettiin myydä vuonna 2005.

Muun liiketoiminnan lisäksi yrityksellä on ja on ollut hallussaan liikehuoneistoja sekä metsätiloja.

Metsäkonepalvelu Oy tänään

"Tiedolla, taidolla ja kokemuksella"- kuuluu yrityksen motto.

Metsäkonepalvelu Oy:n menestyksen kulmakiviä ovat läpi vuosikymmenten olleet kolme merkittävää tekijää; talousosaaminen, ennakkoluulottomuus ja ennenkaikkea osaava henkilökunta.

Yrityksen läpi vuosikymmenten harjoittama tarkka talouspolitiikka on luonut turvaa ja vakautta vaikeina aikoina ja toisaalta mahdollistanut nopeankin reagoinnin kasvuinvestointimahdollisuuksiin. Yrityksen tulosta ei koskaan ole osakkeenomistajien taholta pyritty maksimaalisesti ulosmittamaan vaan tulos on sijoitettu yrityksen tulevaisuuteen.

Ennakkoluulottomuus on yksi yrityksen perustajien perinnöistä yritykselle. Metsäkonepalvelu Oy on aina kulkenut koneyrittäjyyden etujoukoissa niin koneiden, työmenetelmien kuin toimintamallienkin saralla. Ennakkoluuloton suhtautuminen uusiin asioihin ja hallitujen riskienkin otto on ollut tarpeen yrityksen kasvutaipaleella.

Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta on ollut merkittävä tekijä yrityksen menestykseen. Yrityskoon ja alan yleisen työvoiman vaihtuvuuden huomioon ottaen on henkilöstön vaihtuvuus yrityksessä ollut vähäistä. Kun yritys tekee tuloksensa koneyrittämisellä on koneenkuljettaja merkittävin yksittäinen tekijä koneen tulokseen.

Metsäkonepalvelu Oy on jatkanut toimintaansa jo yli 40- vuoden ajan. Tietoa, taitoa ja kokemusta on siis ehtinyt karttua. Vuonna 2011 Metsäkonepalvelu Oy on vakavarainen, alansa suurimpiin lukeutuva yritys. Yritys jatkaa tulevaisuuten vanhoin opein, mutta samalla uutta luoden.

Yleistä metsätöiden koneellistumisesta

Moottorisahoista se alkoi

Hakkuiden koneellistuminen alkoi toden teolla Suomessa 1950-luvulla kun moottorisahoista tuli kilpailukykyinen vaihtoehto perinteisille käsityökaluille. Tähän asti moottorisahat olivat olleet pääsääntöisesti liian raskaita ja heikkotasoisia käyttövarmuudeltaan. Aluksi moottorisahaa käytettiin ainoastaan järeiden puiden kaatoon, myöhemmin sahojen edelleen kehityttyä alkoivat ne yleistyä myös pienempien runkojen kaatotyössä sekä karsintatyössä.

Kuorinta koneellistuu

Puutavaran kuoriminen on usein unohdettu työlaji kun puhutaan metsätöiden koneellistumisesta. 1960-luvulle asti kuitupuutavaran kuorintaa suoritettiin pääosin käsin leimikolla tai tienvarsivarastoilla. Sitten ilmestyi savotoille erillisiä maataloustraktorin perään kytkettyjä kuormiakoneita ja myöhemmin vuosikymmenen lopulla vakiintui käytäntö, jossa puut kuoritaan vastaanottopaikoissa suurilla joukkokuorimakoneilla. Tätä käytäntöä noudatetaan edelleen, joskin tekninen kehitys on tälläkin alalla ollut huimaa.

Traktorit korvaa hevosen

Puutavaran metsäkuljetuksen koneellistuminen alkoi 1940-50-luvuilla kun maataloustöissä traktori alkoi syrjäyttää hevosta. Maataloustraktoreille tarvittiin töitä myös talvelle ja niinpä niitä alettiin varustella puutavaran metsäkuljetusta varten. Varsinaisia metsätraktoreita alkoi savoitoille ilmestymään 1960-luvun puolessa välissä ja toden teolla ne yleistyivät 1970-luvulla. Vuosikymmenen lopulla metsätraktorit olivat jo syrjäyttäneet maataloustraktorit puutavaran metsäkuljetuskalustona.

Hakkuukoneiden kehityskaarta

Varsinaisia hakkuukoneita tuli Suomen savotoille 1960-luvun lopulla. Ensimmäisillä prosessoreilla suoritettiin puutavaran karsintaa ja katkontaa. Prosessorit alkoivat yleistymään 1970-luvulla.

Prosessoreista kehitys eteni hiljalleen nks. kaksioteharvestereihin, joilloin samalla koneella suoritettiin sekä kaato, että karsinta ja katkonta. Kaksiotteella tarkoitetaan sitä, että harvesterin kuormaajan päässä on erillinen kaatopää, jolla suoritetaan pelkkä kaato ja koneen rungolla on erillinen prosessointiyksikkö jolla suoritetaan karsinta ja katkonta.

1980-luvun lopulla harvesterit kehittyivät nks. yksiotteisiksi, joilloin kuormaajan päässä olevalla hakkuulaitteella saatettiin suorittaa sekä kaato, että prosessointi. Tähän menetelmään perustuvat myös nykyiset hakkuukoneet. Kehityksestä huolimatta hakkuita, etenkin harvennuksilla suorittivat metsurit lähes kolmasosan vielä 80-luvun lopulla.

Lopullinen läpimurto hakkuiden koneellistumisessa tapahtui 1990-luvulla. Merkittävä kehitysaskel koneellisessa puunkorjuussa tapahtui 1990-luvun alkupuolella kun hakkuukoneiden mittalaiteet kehittyivät niin, että leimikoiden pystymittauksesta saatettiin luopua kokonaan.

Jussin kuokka vaihtuu koneeseen

Metsänparannustöiden koneellistuminen alkoi 1950-luvulla kun ojitukseen etsittiin lapiota tehokkaampia ratkaisuja. Ensimmäisenä yleistyvät maataloustraktori- ja telatraktorivetoiset ojitusaurat. Ojien auraus oli ojituksen valtamenetelmä aina 1960-luvulle asti kunnes etenkin pienempialaisilla kohteilla alettiin suosimaan ojitusmenetelmänä hydraulista kaivuulaitetta (traktorikaivuri). Myöhemmin kehittyivät varsinaiset kaivinkoneet syrjäyttäen vanhat oja-aurat kokonaan.

Konemuokkaus uudisti uudistamisen

Maanmuokkausmenetelmänä kulotus oli valta-asemassa 1960-luvun alkupuolelle saakka. Koneellinen muokkaus kehittyi em. vuosikymmenen alussa. Tällöin kehitettiin traktoreiden perässä vedettäviä auroja ja laikkureita. Vuosikymmenen aikan muokkausmäräät kasvoivat räjähdysmäisesti kun huomattiin sen merkittävästi edistävän metsänviljelyä. Vuosikymmenen lopulle tultaessa kulotus oli enää marginaalinen menetelmä metsämaata muokatessa.

1970-luvulla koneellinen muokkaus oli vakiinnuttanut asemansa. Vuosikymmenen lopulla kehitettiin myös äestysmenetelmään, josta tulikin selvästi merkittävin metsämaan muokkausmenetelmä aina 2000-luvulle asti. Äestyksellä tarkoitetaan menetelmää, jossa vetokoneen perään on kytketty laitteisto, jonka pyörivät lautaset kääntävät pintamaata. Kuluvalla vuosituhannella on palattu maisemallisesti kevyempiin menetelmiin, laikutukseen ja mätästykseen.