Metsässä on energiaa

Puun poltto lienee varhaisimpia ihmisen keksintöjä lämpöenergian tuottamiseksi, lämpesihän jo kivikauden ihmistenkin asumukset puilla. Suuremmassa mittakaavassa puun käyttö energialähteenä oli vuosikymmeniä poissa muodista ihmisen opittua hyödyntämään suuren energiapotentiaalin omaavia fossiiliisia polttoaineta kuten öljyä. Kuluneen vuosikymmenen aikana on kuitenkin toden teolla herätty etsimään vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille kuten kivihiilelle ja öljylle. Tähän on vaikuttanut huoli maapallon öljyvarojen riittävyydestä sekä fossiilisten polttoaineden käytön ilmastovaikutuksista. Pyörää on siis lähdetty keksimään uudelleen ja puun käyttö energian tuotannon raaka-aineena tarjoaa kotimaisen, uusiutuvan vaihtoehdon suomalaisten lämmöntuotantoon.

Metsäpäässä metsäenergiaraaka-aineen hankintaan on useita eri työlajeja. Metsäkonepalvelu Oy on omalta osaltaan ollut kehittämässä työmenetelmiä energiapotentiaalin tehokkaaseen, mutta kestävään ulosmittaamiseen suomalaisista metsistä. Alla lyhyt kuvaus niistä työlajeista joita yrityksemme toteuttaa.

Hakkuutähteen korjuu

Uudistushakkuilla puunrunkojen karsimisesta ja katkomisesta pölleiksi syntyviä oksa- ja latvuskasoja kutsutaan hakkuutähteiksi. Harvesterin kuljettaja käyttää tiettyä työmenetelmää kaataessaan, karsiessaan ja katkoessaan runkoja, jotta hakkuutähteet jäävät siisteihin kasoihin. Ainespuun korjuuvaiheen jälkeen hakkuutähteitä kuivatetaan palstakasoissa kunnes ne tullaan korjaamaan erillisellä hakkuutähteiden keruuseen soveltuvalla metsätraktorilla tienvarsivarastoon odottamaan palstahakkuria hakettamaan ne.

Hakkuutähteiden keruussa pyritään keräämään uudistusalalta n. 80-90 prosenttia hakkuutähteistä talteen. Loput jätetään ravinteiksi tulevalle metsittymiselle. Hakkuutähteiden keruusta on hyötyä paitsi energiakäytössä myös metsän uudistamisen myöhemmissä vaiheissa; hakkuutähteistä siivottu uudistusala takaa paremman maanmuokkausjäljen ja mahdollistaa vaivattomamman istuttamisen.

Hakkuutähteitä ei kerätä kaikilta uudistusaloilta. Hakkuutähteiden keruuseen soveltuu kuusivaltaiset tuoreet kankaat ja sitä rehevämmät metsätyypit sekä niihin rinnastettavat turvemaiden metsätyypit. Mäntyvaltaiset uudistusalat eivät sovellu hakkuutähteiden keruuseen, koska mäntyrungoista ei kerry oksa- ja latvusmassa kerättäväksi asti, eikä männyn hakkuutähteet kestä metsäkuljetusta (pl. kuusen hakkuutähdekuorman seassa). Myöskään hyvin pienialaisilta kohteilta (ainespuukertymä alle 400 kiintokuutiota) ei hakkuutähteitä ole mielekästä kerätä sen vähäisen kertymän vuoksi.

Hakkuutähteiden tehokkaan hyödyntämisen ratkaisee muutamat avainasiat:

- hakkuualan on oltava kuusivaltainen ja riittävän suuri (ainespuupoistuma min. 400m3)

- riittävän suuri varastotila hakkuutähteille

- jos hakkuutähteita tuodaan kasvatusmetsän läpi tienvarsivarastoon on varmistettava, että kulku-ura on riittävän leveä (n. 6-8 metriä). Hakkuutähdekuormat ovat suuria ja kuormatilasta ulkonevia. Riittävän leveä ura varmistaa kasvatusmetsän pystypuiden vaurioiden välttämisen.

- hakkuutähteiden kuivattaminen palstakasoissa takaa hyvälaatuisen hakkeen

- hakkuutähteitä ei ole kannattavaa kasata hyvin kivisissä rinnemaastoissa tai hyvin kosteissa korjuuoloissa

Harvennusenergiapuu

Harvennusnenergiapuun ulosmittaamiseen metsästä on viime vuosina kokeiltu monenlaisia menetelmiä. Metsäkonepalvelu Oy:ssä on todettu tehokkaaksi menetelmäksi nykyisten hakkuukone ja harvesteripää- yhdistelmien hyödyntämisen myös energiapuun korjuussa varustamalla ne joukkokäsittelyvarustuksella. Joukkokäsittelymenetelmä mahdollistaa useamman (3-4) rungon keräämisen harvesteripäähän ja niiden yhtäaikaisen syöttämisen harvesteripään läpi. Menetelmää voidaan soveltaa n. 30-100- litraa tilavuudeltaan olevilla rungoilla. Joukkokäsittely ei terminä tarkoita energiapuun valmistamista vaan se  on työmenetelmä. Joukkokäsittelymenetelmää voidaan soveltaa myös ainespuun korjuussa.

Metsäkonepalvelu Oy tekee asiakasyhtiöiden tarpeeseen erilaisia energiapuutavaralajeja eri menetelmin. Yhdistelmäkorjuussa tehdään järeimpien runkojen tyviosista yhtä tai kahta kuitutavaralajia per leimikko ja loppuosa runkoa sekä pienrungot puidaan energiapuukasoihin, useimmiten runko-osa karsittuna rankana ja latvapää karsittuna tai kokonaisina. Sopivan kokoiset rungot voidaan kerätä myös kokopuina energiapuukasoihin.

Pelkkää energiapuuta korjattaessa puidaan kaikki rungot samoihin kasoihin rankana. Soveltuvin osin kasoille kerätään myös latvuksia ja kokopuita nippuina.

Energiapuukohteille pyritään jättämään n. 30 prosenttia latvus- ja oksisto massasta, jotta korjuussa vapautuisi myös ravinnemassaa metsämaahan.

Energiapuun keruu mahdollistaa pienten lisätulojen saamisen harvennushakkuilta kun rungot ja rungon osat joita ei ainespuun korjussa kerätä tulee hyödynnettyä talteen. On kuitenkin muistettava, että harvennushakkuut ovat ennenkaikkea tehokkaita metsänhoitomenetelmiä ja niistä saatava energiapuutulo positiivinen lisämauste.

Tärkeimpiä asioita energiapuun kannattavassa korjuussa ovat riittävä järeys (hakkuupoistuman runkojen keskikoko, min. 60 litraa), selkeät tavaralajit (max. 2 kuitulajia + energiapuu) sekä ennakkoraivaus.

Hakkuupoistuman rungon keskijäreydellä on todella huomattava merkitys energiapuun korjuun kannattavuuteen. Kokemuksiimme perustuen hakkuupoistuman runkojen keskijäreyden jäädessä alle 60- litraan ei koneellinen korjuu ole mielekästä. Tällöin kertymä jää hyvin pieneksi ja korjuu- ja haketuskustannukset valmista hakekuutiometriä kohden nousevat huomattavan suuriksi. Tämä puolestaan syö merkittävästi metsähakkeen kilpailukykyä muihin energiaraaka-aineisiin verrattuna.

Hakkuissa pidetään 8 cm:n rungon rinnankorkeusläpimittaa alarajana korjuussa; tätä pienemmät rungot jätetään pystyyn järeimmilläkin hakkuilla , koska niiden kertymä on olematon ja korjuu tehotonta. Ylipäätänsä koneilla operoiminen hyvin pienikeskiläpimittaisessa metsikössä ei ole mielekästä, koska sillä on vaikutuksensa hakkuun metsänhoidolliseen onnistumiseen ja korjuun laatuun.

Energiapuuta korjattaessa on ainespuun tavaralajeja karsittava; jos energiapuuharvennukselta kerätään kaikki mahdolliset ainespuutavaralajit ei energiakäyttöön jää mitään ja kertymä jää vähäiseksi. Vähäinen energiapuukertymä lisää metsäkuljetuskustannuksia kun metsätraktori kiertää keräämässä suurelta alalta vähäisen määrän energiapuuta. Vielä huomattavampi vaikutus sillä on haketuskustannuksiin; hakkurin paikalle tulokustannus on haketettavasta määrästä riippumatta aina yhtä suuri. Jos haketettava määrä on vähäinen, nousee haketuskustannus hakekuutiometriä kohden, koska siirto- ja kuljetuskustannus kohdistuu pienemmälle metsähakemäärälle.

Ennakkoraivaus on jo pitkään tiedostettu merkittäväksi harvennushakkuiden onnistumisen osatekijäksi, eivätkä energiapuuharvennukset tee tästä poikkeusta. Alikasvos on erittäin merkittävä haitta kuljettajan onnistuneelle työlle. Se vaikeuttaa sekä harvesterin, että kuormatraktorin kuljettajan työtä. Alikasvos haittaa kuljettajan näkyvyyttä ja sitä kautta vaikuttaa hidastavasi kuljettajan työhön. Siitä on myös korjuuteknisesti haittaa runkojen kaatamisessa, siirtämisessä ja kasoille katkomisessa. Huomattavan usein huonon korjuujäljen syynä on ennakkoraivauksen puute. Alikasvos estää runkojen tehokkaan käsittelyn ja seurauksena on pitkiä kantoja, sekavia uria sekä kolhuja pystypuissa. Pieniläpimmitaisten puiden ennakkoraivaus konetyön tieltä on tehokkain tapa varmistaa onnistunut korjuu.

Kannonnosto

Kantoja korjataan energiakäyttöön pääasiassa kuusivaltaisilta uudistualoilta, tureilta kankailta sekä sitä rehevämmiltä metsätyypeiltä. Kannonnostossa keskitytään yleensä kuusen kantoihin, koska sen juurakko on laaja ja lähempänä maan pintaa kuin esim. männyllä. Lähempänä pintaa olevat juurakot irtoavat helpommin eikä niiden mukana tule suuria määriä kiintoaineita kuten syvemmällä olevia juurakoita nostettaessa. Kannonnosto kuusikoissa pienentää merkittävästi juurikäävän leviämisriskiä sekä helpottaa tulevia uudistamisvaiheita (muokkaus, istutus).

Kaikkia kantoja ei hakkuualoilta nosteta. Kaikki vanhat kannot ja osa tuoreista jätetään metsään ylläpitämään lahopuun tuotantoa ja sitä kautta metsäluonnon monimuotoisuutta. Myös vesistöjen läheisyyteen jätetään suojakaistoja, joista ei kantoja nosteta, koska nostolla saattaa olla vaikutuksia vesitalouteen ja uudistusalojen raviteiden huuhtoutumiseen vesistöihin.

Kannot nostetaan maasta kaivinkoneella ja siihen kiinnitetyllä kannonnostolaitteella. Kone ravistelee kantoja noston yhteydessä kiintoaineiden karistamiseksi juurakoista. Kannot nostetaan kasoihin. Kantokasojen annetaan olla palstalla tovi ennen niiden kuljettamista tienvarsivarastoon. Tällöin sade ja tuuli huuhtoo kantokasoihin noston jälkeen jääneitä kiintoaineita. Kannot kuljetetaan tienvarsivarastoon käyttöön soveltuvalla kuormatraktorilla. Tienvarressta kannot joko kuljetetaan käyttöpaikalle tai terminaalivarastoon murskattavaksi tai joissakin tapauksissa niitä murskataan myös tienvarsivarastolla.

Kannonnostokohteita valittaessa pätee samankaltaiset lainalaisuudet kuin hakkuutähteiden korjuussa:

- riittävän iso ala (min. 2 hehtaaria) kertymän varmistamiseksi

- uudistusalan puusto riittävän järeää ja kuusivaltaista

- lyhyt matka tienvarsivarastoon

- riittävä varastointitila myös kannoille

- kantokasojen on "levättävä" tuulen ja sateiden armoilla riittävä aika, jotta kiintoaines karisee (maa-ainesta ei ole mielekästä kuljettaa polttolaitoksiin)

Kaikessa metsäenergian talteenotossa on kertymä avainroolissa; pienet kertymät nostavat kustannukset pilviin ja syövät metsäenergian kilpailukykyä kilpailussa muita energiamuotoja vastaan.

Metsässä on energiaa! Kerätään se talteen!